Louise (Pehr Louis Sparre af Söfdeborg) oli ruotsalainen kreivi, taiteilija, graafikko, huonekalusuunnittelija ja kirjailija. Sparre kuvasi Kainuun kansan elämää tervakulttuurin aikakaudella ja asui Kajaanissa Pyörteen tilalla yli kuukauden ajan vuonna 1893. Ämmäkosken rannalla sijaitseva muistokivi paljastettiin Kainuun Museoyhdistyksen 50-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 1980.

Opettaja Yrjö Vuorion suunnittelema reliefi, 1990. Pyörteen tilan päärakennuksen seinässä sijaitseva Louise Sparren muistolaatta paljastettiin Kainuun Museoyhdistyksen 70-vuotisjuhlassa vuonna 2000. Louise (Pehr Louis Sparre af Söfdeborg) oli ruotsalainen kreivi, taiteilija, graafikko, huonekalusuunnittelija ja kirjailija. Sparre kuvasi Kainuun kansan elämää tervakulttuurin aikakaudella ja asui Kajaanissa Pyörteen tilalla yli kuukauden ajan vuonna 1893.

Taiteilija Louis Sparren muistolaatta on kiinnitetty Härkölän talon seinään 18.10.2008. Laatan on suunnitellut Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Paavo Enroth. Joissain lähteissä Sparren kyläilyn aikaan Härkölän tilaa asuttavan Härkösten suvun kerrotaan asuneen tilalla aina 1750-luvulta alkaen mutta alkuperäislähteiden mukaan Sirviölän tilaa on asuttanut ihan eri suvut ennen Härkösiä. Kun Louis Sparre vaimonsa Evan kanssa saapuu Riekinrannan Härkölään helmikuussa 1894, taloa isännöi Jaakko Antinpoika Härkönen vaimonsa Anna Kustaava Tervosen kanssa. Perheeseen oli syntynyt kaiken kaikkiaan 12 lasta, joista kaksi oli kuollut pienenä. Sparren pariskuntaa oli siis vastassa melkoinen pesue. Härkölässä ollessaan Louis Sparre luonnosteli luontoa, maisemia ja sen ihmisiä. Vuodelle 1894 on päivätty useita piirroksia, joihin on merkitty paikaksi Sotkamo. Tarkempaa tietoa kuvien esittämistä ihmisistä ei ole muistiin kirjattu mutta on helppo olettaa, että kuvissa saattaisi olla Härkölän isäntäperhettä ja lapsia.

Tekstin lähde: https://jaanasklukkari.com/2019/04/07/louis-sparre-sotkamon-harkolassa/

Selkoskylän vanhan Takkilan seinään naulattiin elokuussa 1993 ensimmäinen Suomussalmelle myönnetty Talonpoikaiskulttuurisäätiön kunniakilpi vanhan rakennusperinteen säilyttämisestä. Takkilan pihapiiri on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskokonaisuus, johon kuuluu kolme asuintaloa eri ajoilta sekä talonpoikaiseen elämänmuotoon kuuluvat talousrakennukset vanhoine esineineen. Takkilanvaaralla elettiin vanhaan malliin omavaraisessa taloudessa ja syrjässä vielä pitkään sotien jälkeen. Sijainti kaukana metsien keskellä säästi tilan sodan tuhoilta. Tie Takkilaan asti valmistui vasta 1961. Takkilan vanha päärakennus, alkujaan sisäänlämpiävä paritupa on peräisin vuodelta 1810. Seuraava asuinrakennus valmistui 1922 ja uusin 1983.

Johan Henrik Fieandt (1683-1741) Kajaanin linnan viimeinen päällikkö. Kajaanin linnaa vuonna 1716 kuuden viikon ajan 4000 miehen venäläisarmeijaa vastaan puolustaneen päällikön muistomerkki paljastettiin 19.8.2017 Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistyksen ja Kajaanin kaupungin toimesta.

Arkkitehti Eino Pitkänen vaikutti Kajaanissa vuosina 1932 – 1954 ja hän suunnitteli kaupunkiin useita arvorakennuksia. Vuonna 1936 valmistunut poliisilaitos on ensimmäisiä Pitkäsen suunnittelemia rakennuksia ja se toimi poliisilaitoksena aina 1980-luvulle saakka, kunnes vuonna 1985 rakennus saneerattiin taidehallin käyttöön. Vuodesta 1993 lähtien se on toiminut Kajaanin taidemuseon näyttelytilana. Kajaanin keskustan lisäksi Eino Pitkäsen kädenjälki näkyy myös mm. Purolan kaupunginosan asemakaavassa. Laatassa on lisäksi Jukka Nissisen valmistama profiilikuva Pitkäsestä.